Oletko koskaan ostanut uuden auton ja huomannut, että yhtäkkiä samanlaisia autoja näyttää olevan kaikkialla? Todellisuudessa niitä oli liikenteessä jo ennen ostostasi. Muuttui vain yksi asia: aivosi alkoivat kiinnittää niihin huomiota.
Sama ilmiö vaikuttaa myös siihen, miten näet omat kykysi, mahdollisuutesi ja jopa koko elämäsi. Neurotieteen mukaan jatkuvasti toistetut ajatukset ja uskomukset ohjaavat sitä, mitä aivosi pitävät tärkeänä. Toisin sanoen sisäinen puheesi ei ole pelkkää ajattelua – se vaikuttaa siihen, millaisena maailma sinulle näyttäytyy. Asia voi itse asiassa tuntua manifestoinnilta, jossa oma ajattelu toimii tehokkaana ohjaajana.
Aivosi vastaanottavat valtavan määrän tietoa
Joka sekunti aivosi vastaanottavat uskomattoman määrän aistitietoa. Arvioiden mukaan hermosto käsittelee noin 11 miljoonaa bittiä informaatiota sekunnissa. Tietoinen mielesi pystyy kuitenkin käsittelemään tästä vain murto-osan – arviolta noin 40 bittiä sekunnissa.
Koska kaikkea ei ole mahdollista käsitellä tietoisesti, aivojen on jatkuvasti päätettävä, mikä tieto on tärkeää ja mikä voidaan jättää huomiotta. Tässä kohtaa kuvaan astuu aivojen suodatusjärjestelmä.
Mikä on retikulaarinen aktivaatiojärjestelmä?
Aivorungossa sijaitsee hermoverkosto, jota kutsutaan retikulaariseksi aktivaatiojärjestelmäksi (Reticular Activating System, RAS). Sen tärkeimpiä tehtäviä on suodattaa valtavasta tietotulvasta juuri ne asiat, jotka pääsevät tietoisuuteesi.
RAS toimii eräänlaisena portinvartijana. Se kysyy jatkuvasti:
- Mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
- Mikä on tällä hetkellä tärkeää?
- Mitä kannattaa jättää huomaamatta?
Vastaukset perustuvat pitkälti siihen, mitä pidät merkityksellisenä. Tähän vaikuttavat muun muassa:
- uskomuksesi
- tavoitteesi
- pelkosi
- kiinnostuksen kohteesi
- asiat, joita toistat itsellesi päivästä toiseen
Miksi alat nähdä saman automallin kaikkialla?
Moni on kokenut tämän ilmiön:
Kun ostat tietyn automallin tai alat harkita sen ostamista, sama auto näyttää ilmestyvän kaikkialle liikenteeseen.
Kyse ei ole siitä, että autoja olisi yhtäkkiä enemmän. Retikulaarinen aktivaatiojärjestelmä on vain saanut uuden ohjeen:
”Tämä asia on tärkeä.”
Tämän jälkeen se alkaa nostaa tietoisuuteesi juuri kyseiseen automalliin liittyviä havaintoja.
Täsmälleen samalla tavalla aivot toimivat myös omien uskomustesi kanssa.
Sisäinen puhe ohjelmoi sitä, mitä huomaat
Jos toistat itsellesi jatkuvasti:
- ”En ole hyvä tässä.”
- ”En koskaan onnistu.”
- ”Minulla käy aina huono tuuri.”
aivosi alkavat etsiä ympäristöstä todisteita näiden ajatusten tueksi.
Huomaat epäonnistumiset herkemmin kuin onnistumiset. Muistat kritiikin paremmin kuin kehut. Pienikin virhe tuntuu vahvistavan käsitystä siitä, että olet epäonnistuja.
Tämä ei tarkoita, että maailma olisi muuttunut. Ainoastaan suodatin on.
Positiivisempi ajattelu ei tarkoita todellisuuden kieltämistä
Moni ajattelee, että myönteinen ajattelu tarkoittaa itsensä huijaamista.
Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.
Neurotieteen näkökulmasta hyödyllisempää on käyttää realistista mutta rakentavaa kieltä.
Esimerkiksi:
❌ ”En pysty tähän.”
Voidaan muuttaa muotoon:
✅ ”Opettelen tätä.”
Tai:
❌ ”Olen huono.”
Voidaan korvata ajatuksella:
✅ ”En vielä osaa tätä, mutta voin kehittyä.”
Pieni muutos sanamuodossa voi pitää aivot avoimina oppimiselle sen sijaan, että ne sulkisivat mahdollisuuden heti alkuunsa.
Negatiivinen sisäinen puhe kuormittaa myös kehoa
Ajatukset eivät vaikuta pelkästään mieleen. Pitkittynyt negatiivinen ajattelu voi aktivoida elimistön stressijärjestelmää.
Tutkimukset psykologian, neurotieteen ja neuroimmunologian aloilta ovat osoittaneet, että krooninen negatiivinen ajattelu voi liittyä esimerkiksi:
- kohonneisiin kortisolitasoihin
- heikentyneeseen unen laatuun
- suurempaan koettuun stressiin
- immuunijärjestelmän toiminnan heikkenemiseen pitkään jatkuessaan.
Aivot reagoivat ajatuksiin yllättävän voimakkaasti. Vaikka pelkkä ajatus ei ole sama asia kuin todellinen vaara, uhkaavat tai jatkuvasti kielteiset ajatukset voivat käynnistää elimistössä samankaltaisia stressireaktioita kuin todelliset kuormittavat tilanteet.
Et näe maailmaa sellaisena kuin se on
Usein sanotaan, että ihmiset näkevät maailman objektiivisesti.
Todellisuudessa näin ei ole.
Jokainen meistä tarkastelee maailmaa omien kokemustensa, uskomustensa, odotustensa ja aiempien havaintojensa läpi.
Siksi kaksi ihmistä voi olla samassa tilanteessa ja silti nähdä sen täysin eri tavalla.
Toinen huomaa mahdollisuuksia.
Toinen huomaa esteitä.
Molemmat katsovat samaa maailmaa, mutta heidän aivojensa suodattimet ovat erilaiset.
Miten voit muuttaa ajattelun suodatinta?
Ajattelumallien muuttaminen ei tapahdu yhdessä päivässä.
Aivot oppivat ennen kaikkea toiston kautta.
Voit aloittaa seuraavalla helpolla harjoituksella.
1. Tunnista toistuvat kielteiset ajatukset
Kirjoita ylös kolme lausetta, joita huomaat sanovasi itsellesi usein.
Esimerkiksi:
- ”En osaa.”
- ”En ole tarpeeksi hyvä.”
- ”Minulla ei koskaan ole aikaa.”
2. Muotoile ne uudelleen
Kirjoita lauseet uudelleen päinvastaisesti. Älä valehtele itsellesi, vaan tee ajatuksesta realistinen ja rakentava.
Esimerkiksi:
- ”Harjoittelemalla opin.”
- ”Teen parhaani ja kehityn vähitellen.”
- ”Voin järjestää aikaani paremmin.”
3. Toista uusia lauseita säännöllisesti
Toista uusia ajatuksia erityisesti silloin, kun ei tekisi mieli.
Miksi? Koska juuri silloin vanhat ajatusmallit ovat yleensä voimakkaimmillaan.
Johdonmukainen harjoittelu auttaa vähitellen rakentamaan uusia ajattelutapoja.
Pienet sanat voivat vaikuttaa suuriin asioihin
Aivosi kuuntelevat jatkuvasti sitä, mitä sanot itsellesi. Jokainen toistuva ajatus toimii eräänlaisena ohjeena siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Siksi sisäisellä puheella on merkitystä.
Kun muutat tapaasi puhua itsellesi hieman rakentavammaksi, et muuta todellisuutta yhdessä yössä. Sen sijaan annat aivoillesi mahdollisuuden huomata myös sellaisia asioita, jotka aiemmin jäivät kielteisten uskomusten varjoon.
Kyse ei ole täydellisen positiivisesta ajattelusta, vaan siitä, että suuntaat huomiosi mahdollisuuksiin yhtä tietoisesti kuin ongelmiinkin. Se, mitä toistat itsellesi tänään, voi vaikuttaa siihen, millaisena maailma näyttää sinulle huomenna.